Moraalinen järjestys ja luokan tekeminen: Internetkeskustelujen puhetavat perussuomalaisten äänestäjistä

Tutkin opinnäytetyössäni julkisia puhetapoja perussuomalaisten äänestäjistä luokan tekemisen näkökulmasta. Olen kiinnostunut, miten perussuomalaisten äänestäjiin liitettävää häpeää ja moraalista arvottomuutta rakennetaan, ja millä tavoin nämä puhetavat voivat tulla myös haastetuiksi. Käytän Skeggsin ajatteluun pohjaavaa luokkakäsitystä työni teoreettisena viitekehyksenä ja esitän, että perussuomalaisten äänestäjiä koskevan häpeän ja moraalisen arvottomuuden tuottamista on mielekästä tarkastella luokan tekemisenä. Ymmärrän yhteiskuntaluokat prosessuaalisina ja monipaikkaisina erilaisten eriarvoisuuksien risteyminä, eli työssäni eriarvoisuus, häpeä ja tunnustus sekä erilaiset käytettävissä olevat pääomat kietoutuvat yhteen luokan käsitteessä. Teen tutkielmassani kriittistä diskurssianalyysia suositulta internetfoorumilta keräämistäni julkisista keskusteluista, joissa selitetään ja arvotetaan perussuomalaisten äänestämistä ja äänestäjiä. Tarkastelen, miten representaatiot perussuomalaisten äänestäjistä tuottavat moraalisia hierarkioita, tunnustusta tai sen puutetta, oikeanlaista minuutta sekä kunnollista kansalaisuutta. Samalla olen kiinnostunut vallasta, representaatioista käytävistä kamppailuista ja poliittisuudesta. Menetelmäni pohjaa käsitykseen todellisuuden sosiaalisesta rakentumisesta sekä Foucault’n ajatteluun vallan, tiedon ja diskurssien yhteenkietoutumisesta. Olen järjestänyt aineistoni neljään kategoriaan suhteessa representaatioihin perussuomalaisten äänestämisestä ja äänestäjistä: (1) työväenluokkaiset representaatiot ja moraalinen arvottomuus, (2) äänestäjäkuvan laajennukset, (3) järjen ääni, muutos politiikkaan ja (4) haukutut ja sensuroidut. Ensimmäisen kategorian representaatiot uusintavat nähdäkseni osuvasti Skeggsin ajattelussa esiin nostettuja perinteisiä työväenluokkaan liitettyjä ja sen moraalista arvottomuutta tuottavia määreitä. Näiden representaatioiden mukaan perussuomalaisten äänestäjä on siis yksinkertainen ja vähä-älyinen, huonosti menestynyt, takapajuinen tai epämoderni, rasistinen, väkivaltainen rikollinen, huonokäytöksinen tai omaa etuaan ymmärtämätön. Toisaalta nämä moraalista arvottomuutta tuottavat representaatiot tulevat aineistossa myös haastetuiksi. Ensinnäkin representoidaan, että perussuomalaisten äänestäjät voivat olla myös korkeasti koulutettuja ja menestyneitä, ja toiseksi perussuomalaiset esitetään politiikassa järjen äänenä ja yksinkertaisesti ainoana järkevänä vaihtoehtona. Kolmanneksi aineistossa kuvataan perussuomalaisten julkista pilkkaamista ja nöyryytystä, mikä voi olla myös syy heidän äänestämiselleen. Erilaiset representaatiot perussuomalaisten äänestäjistä eivät keskustele aineistossa juurikaan suoraan keskenään, mutta tulkintani mukaan ne politisoituvat ennen kaikkea pyrkimällä määrittelemään järkeä ja järkevää toimintaa. Järjestä muodostuu näin tyhjä merkitsijä, eli merkityskamppailujen kohde

Aineettomien hyödykkeiden IFRS-käsittelyn vaikutus tunnuslukuihin

Siirretty Doriast

Verkko-opetuksen kehittäminen viestintä- ja kieliopinnoissa: Yliopisto-opiskelijoiden kokemukset ja käsitykset vuorovaikutuksesta

This article examines the perceptions and experiences university students have on communication in online courses at a language centre during the pandemic. Based on the results, we outline guidelines for research-based pedagogical development suitable for language centres. We focus on clarifying/assessing the effects online teaching has on the development of communication and language skills. This article is based on a student survey collected at the University of Helsinki in 2021 (n=512). In the data-driven content analysis, three key issues were found: teacher's different forms of presence, special characteristics of peer communication, and the competing needs and expectations of communication in the online teaching of communication and language studies. Students' perceptions and experiences of the desired and suitable communication during the online courses varied greatly both in the communication among the students and with the teachers. This article proposes a more systematic consideration of this variety in the teaching programmes, in curriculum design and in the development of various forms of teaching and instructional communication.  In the development of language centre teaching, interdisciplinary understanding drawn from both communication sciences and linguistics should be utilized/used. It is particularly important to identify and define digital communication competence and develop it in communication and language studies. Digitization and online teaching should not only be approached as teaching methods, but in the development of teaching. The technological environments of working life must also be consistently considered as places and goals for communication competence.Artikkelimme tarkastelee pandemia-ajan kielikeskusopetuksessa ilmeneviä ylipisto-opiskelijoiden vuorovaikutuskäsityksiä ja -kokemuksia verkko-opetuksessa. Tutkimuksemme pohjalta hahmottelemme suuntaviivoja kielikeskuksiin soveltuvalle tutkimuspohjaiselle pedagogiselle kehittämiselle, jonka keskiössä on ymmärrys verkko-opetuksesta ja viestintä- ja kieliosaamisen kehittämisestä. Artikkelimme pohjaa vuonna 2021 Helsingin yliopistossa kerättyyn opiskelijakyselyn avovastauksiin (n=512). Aineistolähtöisessä sisällönanalyysissä löytyi kolme keskeistä jäsennystä: 1) opettajan erilaiset läsnäolon muodot, 2) vertaisvuorovaikutuksen erityispiirteet sekä 3) vuorovaikutuksen kilpailevat funktiot viestintä- ja kieliopintojen verkkototeutuksella. Opiskelijoiden käsitykset ja kokemukset toivotusta ja itselle soveltuvasta vuorovaikutuksesta viestintä- ja kieliopintojen verkkototeutuksella vaihtelivat suuresti. Vaihtelu ilmeni sekä opiskelijoiden keskinäisessä että opettaja-opiskelijavuorovaikutuksessa. Ehdotamme artikkelissamme näiden variaatioiden systemaattista huomioimista opetustarjonnassa, opetussuunnitelmatyössä sekä erilaisten opetus- ja vuorovaikutusmuotojen kehittämisessä. Kielikeskuksen opetuksen kehittämisessä tulee hyödyntää niin viestintä- kuin kielitieteistäkin ammentavaa poikkitieteellistä ymmärrystä. Erityisen tärkeää on määritellä ja tunnistaa digitaalinen vuorovaikutusosaaminen ja kehittää sitä viestintä- ja kieliopinnoissa. Digitalisaatiota ja verkko-opetusta ei tulisi lähestyä vain opetusmenetelminä, vaan opetuksenkehittämisessä on johdonmukaisesti huomioitava työelämän teknologisoituneet ympäristöt myös vuorovaikutusosaamisen paikkoina ja tavoitteina

Effect of age adjustment on two triage methods

Background Most emergency departments rely on acuity assessment, triage, to recognize critically ill patients that need urgent treatment, and to allocate resources according to need. The accuracy of commonly used triage instruments such as the Emergency Severity Index (ESI) is lower for older adults compared to young patients. We aim to examine, whether adjusting the triage category by age leads to improvement in sensitivity without excessive increase in patient numbers in the higher triage categories. The primary outcome measure was 3-day mortality and secondary outcomes were 30-day mortality, hospital admission, and HDU/ICU admissions. Methods We gathered data of all adult patients who had an unscheduled visit to any of our three emergency departments within one month. The data was analysed for 3-day mortality, 30-day mortality, hospital admission, and high dependency unit or intensive care unit (HDU/ICU) admission. The analysis was run for both the standard ESI triage method and a local 3-level Helsinki University Hospital (HUH) method. A further analysis was run for both triage methods with age adjustment. Net reclassification improvement values were calculated to demonstrate the effect of age adjustment. Results Thirteen thousand seven hundred fifty-nine patients met the study criteria, median age was 57. 3-day mortality AUCs for unadjusted HUH and ESI triage were 0.77 (0.65-0.88) and 0.72 (0.57-0.87); 30-day mortality AUCs were 0.64 (0.59-0.69) and 0.69 (0.64-0.73); hospital admission AUCs were 0.60 (0.68-0.71) and 0.66 (0.65-0.68) and HDU/ICU admission AUCs were 0.67 (0.64-0.70) and 0.82 (0.79-0.86), respectively. Age adjustment improved accuracy for 30-day mortality and hospital admission. With the threshold age of 80, AUCs for 30-day mortality were 0.73 (0.68-0.77) and 0.77 (0.73-0.81) and for hospital admission, 0.66 (0.65-0.67) and 0.72 (0.71-0.73) for the HUH and ESI triage. The effect was similar with all cut off ages. Conclusion Moving older adults into a more urgent triage category based on age, improved the triage instruments' performance slightly in predicting 30-day mortality and hospital admission without excessive increase in patient numbers in the higher triage categories. Age adjustment did not improve HDU/ICU admission or 3-day mortality prediction.Peer reviewe

EEG-Based Brain-Computer Interface for Tetraplegics

Movement-disabled persons typically require a long practice time to learn how to use a brain-computer interface (BCI). Our aim was to develop a BCI which tetraplegic subjects could control only in 30 minutes. Six such subjects (level of injury C4-C5) operated a 6-channel EEG BCI. The task was to move a circle from the centre of the computer screen to its right or left side by attempting visually triggered right- or left-hand movements. During the training periods, the classifier was adapted to the user's EEG activity after each movement attempt in a supervised manner. Feedback of the performance was given immediately after starting the BCI use. Within the time limit, three subjects learned to control the BCI. We believe that fast initial learning is an important factor that increases motivation and willingness to use BCIs. We have previously tested a similar single-trial classification approach in healthy subjects. Our new results show that methods developed and tested with healthy subjects do not necessarily work as well as with motor-disabled patients. Therefore, it is important to use motor-disabled persons as subjects in BCI development

Accuracy of Emergency Severity Index in older adults

Background and importance Emergency Severity Index is a five-level triage tool in the emergency department that predicts the need for emergency department resources and the degree of emergency. However, it is unknown whether this is valid in patients aged greater than or equal to 65 years. Objective The aim of the study was to compare the accuracy of the Emergency Severity Index triage system between emergency department patients aged 18-64 and greater than or equal to 65 years. Design, settings, and participants This was a retrospective observational cohort study of adults who presented to a Finnish emergency department between 1 February 2018 and 28 February 2018. All data were collected from electronic health records. Outcome measures and analysis The primary outcome was 3-day mortality. The secondary outcomes were 30-day mortality, hospital admission, high dependency unit or ICU admission, and emergency department length of stay. The area under the receiver operating characteristic curve and cutoff performances were used to investigate significant associations between triage categories and outcomes. The results of the two age groups were compared. Main results There were 3141 emergency department patients aged 18-64 years and 2370 patients aged greater than or equal to 65 years. The 3-day mortality area under the curve in patients aged greater than or equal to 65 years was greater than that in patients aged 18-64 years. The Emergency Severity Index was associated with high dependency unit/ICU admissions in both groups, with moderate sensitivity [18-64 years: 61.8% (50.9-71.9%); greater than or equal to 65 years: 73.3% (63.5-81.6%)] and high specificity [18-64 years: 93.0% (92.0-93.8%); greater than or equal to 65 years: 90.9% (90.0-92.1%)]. The sensitivity was high and specificity was low for 30-day mortality and hospital admission in both age groups. The emergency department length of stay was the longest in Emergency Severity Index category 3 for both age groups. There was no significant difference in accuracy between age groups for any outcome. Conclusion Emergency Severity Index performed well in predicting high dependency unit/ICU admission rates for both 18-64 years and greater than or equal to 65-year-old patients. It predicted the 3-day mortality for patients aged greater than or equal to 65 years with high accuracy. It was inaccurate in predicting 30-day mortality and hospital admission for both age groups.Peer reviewe

Why to design modular products?

This paper is based on the development project of productivity by applying principles of product modularity and design reuse. The focus is on companies operating in manufacturing industry and specializing in large investment project deliveries. Analyzing the business impact of modularity is one method and tool used in modularization projects. The analysis is made to ensure that the investment in the development of modular products and the supporting way to operate is justified and supports the company's strategic business objectives. Preliminary business impact analyzes are usually carried out before the actual technical modularization project starts to justify starting the project. Analyzes are made also during the modularization project at different stages, for example to compare alternative concepts or module partitioning types. To support the business impact analysis of modularization, several possible benefits and value creation mechanisms have been identified in previous publications. These mechanisms can be linked to many stages of the product life cycle. This paper first reviews the main mechanisms of modularization through a literature review. In addition to this, based on an ongoing modularization project in a case study with investment product deliveries, we present as new information the latest findings on different potential benefits of modularization to reinforce the previous literature.publishedVersionPeer reviewe